Pidän kaikista tarpeistasi huolen
pesen sinut kun olet sitä vailla
ruokin sinut kun on sen aika
kun puhun sinulle, en koskaan
korota ääntäni tarpeettomasti
vaan lepertelen kuin mielipuoli
Toisinaan poljen sinua oikein huolella
rynkytän menemään, niin että roiskuu!
senkin vain siksi että tiedän sinun nauttivan siitä
Kylminä pakkasaamuina lämmitän verenkiertosi
valmiiksi jotta työpäiväsi alkaisi mukavan notkeasti
Mutta entä nyt, syksyn koleiden ilmojen iskiessä
kun tarvitsisin lämpöäsi, et tarjoa sitä ollenkaan
henkäyksesi on kuin Suomen kesäillan tuuli
yhtä vaisu, valju ja vilakka. Tämäkö on käsityksesi
vastarakkauden lämmittävästä voimasta?
Et jätä minulle vaihtoehtoja, on kai vain pakko
lähteä maailman turuille ja toreille, muilta
kyselemään, että mitähän mahtaisi maksaa
uusi termostaatti vanhaan mondeoon
© Tomi Voronin
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...